Musa: Nelly Furtado - Maneater
Kylläpäs ketuttaa, kun lempiblendihaastesivustoni on tauolla ;< yhyy, ikävä So Whatia, no okei, enhän mää edes ole hyvä kuvan muokkauksessa, mutta harjoitus tekee mestarin. Oho, biisi vaihtui. Se onkin Christina Aguileran Ain't No Other Man. Joo. Kirjoitin tälläsen minijuttuhomman:
Paras olen minä
Nousen sängystäni lämpimän peiton alta. Laitan jalkaani aamutossut. Sellaiset söpöt ja pörröiset. Tiedän, ettei vielä tarvitsisi nousta, mutta rakastan talviaamuja. Tätä kylläkin kutsutaan pikemminkin talviaamuyöksi. Tanssahtelen ikkunaan. Tossujeni kärjet kopisevat lattiaan. Yöpaitani helma lennähtelee ilmassa. Hymy nousee huulilleni, kun huomaan peilikuvani. Siinä, hiukset sotkussa, pörröiset aamutossut jalassani ja vanha, hieman väljä Nalle Puh- yöpaita päälläni sanon itsevarmasti peilikuvalleni olevani kaunis. Uskoo ken tahtoo. Ikkunalautani on tarpeeksi leveä istumiseen, mutta vanhempani ovat kieltäneet siinä istumisen, vedoten ikkunalaudan heikkouteen. Menen istumaan ikkunalaudalle, vaikka ulkoa ikkunan läpi hohkaava ilma on jäätävää. En välitä kylmyydestä, vaan katselen ikkunan takana leijuvia lumihiutaleita. Kuvittelen itseni niiden keskelle. Suljen silmäni ja kuvittelen kuinka toisin auringon mukanani, lämmittäisin ilman ja sulattaisin lumen kymmenen metrin säteellä itsestäni. Kuin huomaamattani laitan käteni ikkunaa vasten. Kylmä tapaa käteni, mutten välitä. Kun otan käteni pois ikkunasta, siihen jää selvä kädenjälki. Vilkaisen pöydällä olevaa herätyskelloa. Se on punainen ja suuri. Sellainen oikein vanha. Kello näyttää puolta kuutta. Tunti jäljellä unelmaa. Sen jälkeen koittaa painajainen. Ei koulussa ole mitään vikaa. Vain ihmisissä siellä. Niissä pakkelinaamaisissa barbi- nukeissa on vikaa. Se taitaa olla ihmisille tärkeämpää kuin sisin. Siis ulkonäkö. Hymy on haihtunut jo aikaa sitten kasvoiltani. Laskeudun ikkunalaudalta ja olen itselleni vihainen. Olen taas onnistunut pilaamaan päiväni. Ajatuksilla pakkelibarbeista. Kävelen suurelle mahonkiselle vaatekaapilleni. Olen jo valitsemassa vaatteiksi farkkuja, jotka on kulutettu edestä ja paitaa, jonka rinnuksessa oleva teksti ei ole oikea mielipiteeni. Muutan mieleni. Kaivan kaapin perältä vähän käytetyt farkut, jotka ovat tummat ja suorat, hyvin epämuodikkaat. Vedän ne jalkaan. Jatkan vaatekaapin tonkimista ja löydän pitkähihaisen raitapaidan, puna-musta raidallisen, jossa on edessä nappeja. Vedän sen päälle. Harjaan hiukseni suoriksi ja laitan ne poninhännälle ylös. Laita otsahiukseni sivuun oranssilla pinnillä. Lähden keittiöön hymyillen. Syön aamiaisen ja pese hampaat. Haen vielä huoneestani väljän, vaaleansinisen villapaidan. Nappaan koulureppuni, heitän sinne vielä päiväkirjani ja harpon eteiseen. Lasken repun maahan ja vedän villapaidan pääni yli. Laitan takin päälleni ja sidon kaulaliinan kaulaani. Nappaan lapaset ja tungen reppuun varalle sormikkaat. Otan käteeni piponi ja lähden ulos. Koulun alkuun on vielä puolitoista tuntia, joten kävelen kouluun ja teen matkalla lumipalloja, joita heitän aina maahan. Mikään ei saa pilata päivääni.
Mielipidettä?
Kommentit